Nykyelämään sisältyy monenlaisia stressitekijöitä, jotka voivat koetella jaksamistamme. Ulkoiset tekijät, kuten työpaineet, taloudelliset huolenaiheet tai terveysongelmat, lisäävät usein taakkaamme. Samoin tasapainon hakeminen työn ja yksityiselämän välillä voi olla jatkuva stressin lähde. Myös teknologinen kehitys voi omalta osaltaan olla lisäämässä kuormitusta. Jatkuvat (digitaaliset) ärsykkeet kuormittavat aivoja ja hidastavat palautumista. Sisäiset stressitekijä voivat sen sijaan kummuta itse asetetuista korkeista odotuksista, perfektionismista ja vaikkapa paineista vastata tiettyihin sosiaalisiin normeihin. Myös itsekritiikin sävyttämä sisäinen puhe olla voimakas stressitekijä.
Lyhytkestoinen stressi on tarpeellista ja auttaa meitä suoriutumaan paremmin. Pitkittynyt eli krooninen stressi sen sijaan kuormittaa elimistöä monin eri tavoin sympaattisen hermoston käydessä tuolloin jatkuvasti ylikierroksilla. Erilaiset stressioireet linkittyvät yksilöllisesti toisiinsa, mutta muun muassa seuraavat fyysiset, tunneperäiset tai toimintakyvyn laskuun liittyvät oireet ovat mahdollisia:
Fyysiset oireet:
- Väsymys ja unihäiriöt: jatkuva stressi voi johtaa unettomuuteen tai muihin unihäiriöihin.
- Päänsärky: stressi voi aiheuttaa tai pahentaa päänsärkyä.
- Ruokahalun muutokset: jotkut ihmiset kokevat ruokahalun lisääntymistä, kun taas toisilla se vähenee stressin vaikutuksesta.
- Vatsavaivat: stressi voi vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmään aiheuttaen vatsakipuja, närästystä tai muita oireita.
- Lihasjännitys: stressi voi lisätä lihasjännitystä, mikä voi aiheuttaa kipuja ja jäykkyyttä.
Tunneperäiset oireet:
- Ahdistus: jatkuva huoli ja stressi voi lisätä ahdistuksen tunnetta.
- Masennus: pitkittynyt stressi voi osaltaan altistaa masennuksen kehittymiselle.
- Mielialan vaihtelu: stressi voi tehdä hermostuneeksi tai ärtyneeksi.
- Keskittymisvaikeudet: stressi voi vaikeuttaa keskittymistä ja päätöksentekoa.
- Epätoivo: stressi voi aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja pelkoa siitä, että ei selviä tilanteesta.
Toimintakykyyn vaikuttavat oireet:
- Sosiaalinen vetäytyminen: kova stressi voi johtaa haluun vältellä sosiaalisia tilanteita.
- Tunne siitä, että aika ei riitä. Tämä voi lisätä halua työskennellä entistä enemmän tai nopeammin.
- Vaikeus rentoutua: tämä näkyy keho ja mielen jatkuvana ylivirittyneisyytenä, myös vapaa-ajalla.
- Lyhyt pinna saattaa olla merkki pitkään jatkuneesta ylikuormituksesta.
Krooninen stressi voi siis vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Siksi nämä oireet on tärkeä tunnistaa ajoissa sekä hakea tarvittaessa ammatillista apua. Pitkittynyt stressi voi hoitamattomana johtaa myös (työ)uupumukseen. Avain stressin hallintaan piilee stressiä aiheuttavien tekijöiden ymmärtämisessä ja (uusien) selviytymismekanismien kehittämisessä. Itsemyötätunnon kehittäminen, realististen tavoitteiden asettaminen ja avoimuus uusille ajatus- ja toimintamalleille ovat tehokkaita keinoja vaikuttaa sisäisiin ja ulkoisiin stressitekijöihin. Samoin oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tietoinen etusijalle asettaminen voi vähentää haitallisten stressitekijöiden vaikutusta.